Avainsanat: , ,

Vappupuhe Varkaudessa 1.5. 2016

toukokuu 1, 2016

Hyvät kuulijat, hyvät ystävät ja toverit,

viime vuoden jäätävässä vappusäässä ennustelimme porvarihallituksen tuovan jäätävää politiikkaa maahamme. Näin mukavassa poutasäässäkin kylmää ajatella sitä jäätävyyttä, jota todellakin tällä hallituskaudella on jo ehditty tuntea.

Rajut leikkaukset ovat kohdistuneet niin lapsiperheisiin kuin eläkeläisiin ja vanhuksiinkin. Työttömät, opiskelijat, sairaat ja vammaiset ovat olleet säästöjen kohteina. Työelämän heikennyksiä ollaan toteuttamassa ennennäkemättömällä tavalla ja ay-liikettä yritetään murtaa ja musertaa elinkeinoelämän voittojen tieltä. Eipä ihme, että tyytyväisimpänä myhäilevät suuryritysten johtajat ja omistajat.

Ennen vaaleja hallituspuolueet olivat kilvan vakuuttaneet, ettei koulutuksesta enää leikata. Silti uhkaavimpia leikkauksia ollaan nyt tekemässä kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Satojen miljoonien säästöt koskevat yliopistoja ja korkeakouluja, toisen asteen koulutuksesta erityisesti ammatillista koulutusta – eikä edes pienimpiä, varhaiskasvatusikäisiä lapsia ole säästetty näissä leikkauksissa ja heikennyksissä. Kun samaan aikaan tavoitellaan työllisyyttä, talouskasvua ja viennin elpymistä, on käsittämätöntä että leikkaukset tehdään sieltä, mistä kasvumme on aina kummunnut: demokraattisesta yhteisöstä, osaavasta ja koulutetusta kansasta, laadukkaasta työstä, tutkimuksesta ja innovaatioista.

Meillä on ollut yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, se on tuottanut meille inhimillistä ja taloudellista kasvua ja pääomaa. On uskottu, ettei Suomella ole varaa antaa kenenkään jäädä kouluttamatta ja syrjäytyä; tasa-arvoinen peruskoulu, tasalaatuinen ammatillinen koulutus, laadukas opettajankoulutus ja opintotukijärjestelmä ovat tasanneet koulutuseroja eri yhteiskuntaluokista tulevien lasten välillä. Aikuiskoulutus on taannut mahdollisuuden vaihtaa alaa tilanteiden mukaan. On selvää, että pienen maan menestys kansainvälisessä kilpailussa perustuu huippukeksintöjen lisäksi laajaan koko kansan tasaiseen osaamiseen.

Mutta kyse ei ole vain taloudellisesta menestyksestä vaan tärkeämmästä: inhimillisestä kasvusta, kulttuurista, taiteesta ja sivistyksestä. Talouselämä, kilpailukyky ja kasvu eivät ole itsetarkoitus. Ne tulisi asettaa siihen asemaan, johon ne kuuluvat: apuvälineiksi parempaan elämään. Hyvään elämään kuuluu mahdollisuus oppia ja kehittyä, harrastaa taidetta ja kulttuuria; ilman että tuloksia mitataan vain rahassa.

Varkaudessa ja Keski-Savon alueella on edelleen mahdollisuuksia harrastaa omaehtoista kulttuuria ja nauttia ammattilaisten työn hedelmistä: on ammattiteatteri ja lukemattomia harrastajateattereita; meillä on taidegallerioita ja esiintyviä taiteilijoita; lapsille ja nuorille on taidekoulu ja lastenkulttuurikeskus, aikuisille kansalaisopisto ja eri järjestöjen tarjoamaa harrastustoimintaa, museot ja kirjastot, musiikkia ja tanssia. Pidetään kiinni näistä arjen rikkauksista.

Sivistys on teoriatiedon ja käden taitojen lisäksi kykyä ymmärtää ihmistä ja yhteiskuntaa, kykyä ajatella ja perustella, kykyä vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin. Sivistys on myös sydämen sivistystä; halua rakentaa maailmaa kaikille paremmaksi. Erään taitelijan sanoin: taide saa meidät rakastamaan ja siksi suojelemaan elämää.

Jos sivistystä joskus on vaikea määritellä, on ainakin helppo sanoa mitä sivistymättömyys on. Se on huonoja tapoja; vihapuhetta, syyttelyä, väärää vallankäyttöä. Se on valehtelua, tahallista tietämättömyyttä ja vastuunpakoilua; epäoikeudenmukaisuutta, ahneutta ja oman edun tavoittelua. Ovatko nämä ilmiöt lisääntyneet maassamme? Vai onko sivistymättömyys saanut suuremman suunvuoron kuin sivistys?

Hyvät toverit,

Kansakunnan sivistyksen mittarina on pidetty sen kykyä ja halua huolehtia niistä, joilla menee huonommin. Sivistynyt kansa ei anna röyhkeiden valtaapitävien ajaa omia etujaan ja kätkeä omaisuuksiaan piiloon – ja samalla viedä niiltä, joilla ei enää vietävää ole.

Työväenliikkeellä ja vasemmistolla on ollut vahva rooli kun maamme hyvinvointia ja sivistystä on rakennettu. Nyt meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko vaikenemme ja katsomme sivusta, miten hyvinvointivaltiotamme ajetaan alas – tai sitten me käärimme hihamme ja avaamme suumme, ryhdymme aktiiviseen toimintaan, vaadimme leikkauspolitiikan lopettamista ja huonojen päätösten perumista. Meillä on puolustettavanamme sivistysvaltio nimeltä Suomi.

Kuten sivistynyt ja itseensä luottava ihminen kohtaa avoimesti ja tasavertaisesti uuden ja erilaisen ihmisen, myös sivistynyt ja itseensä luottava kansakunta kohtaa rohkeasti uuden ajan, uudet ihmiset, monikulttuurisuuden ja maailman muutoksen. Sivistyneellä kansalla on rohkeutta ja tahtoa huolehtia hyvin sekä omista jäsenistään ja niistä jotka tulevat tänne hakemaan turvaa.

Toverit, jos me emme puolusta sivistynyttä ja rauhantahtoista Suomea, niin kuka sen tekee?

Toiveikkaana ja tulevaisuuteen uskoen toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua ja aurinkoista kevättä!

Avainsanat: , ,

Koulun paikka puntarissa

tammikuu 15, 2016

Leppävirran Alapihan koulu on purettava; sisäilmaongelmista on kärsitty liian pitkään. Uusi nykyaikainen ja terveellinen oppimisympäristö on saatava mahdollisimman nopeasti. Tästä ei liene kunnassa erimielisyyttä, mutta koulun paikka herättää ylikuohuvaakin keskustelua.

Valtuusto päätti rakentaa alakoulun Vokkolan urheilu- ja matkailualueen lähelle. Loistavat liikuntamahdollisuudet ovat silloin päiväsaikaan koululaisten käytettävissä, ja koulun tiloja voidaan käyttää, kun alueella järjestetään isompia vapaa-ajan tapahtumia. Jos koulu rakennettaisiin nykyisen koulun tietämille, tarvittaisiin sinne myös uusi liikuntatila.

Kunnan salitilanteen pelätään heikkenevän, jos uusi koulu rakennetaan Vokkolaan ilman omaa liikuntasalia. Näin käykin ehkä siinä vaiheessa, jos ammattikoulun tilat joudutaan poistamaan käytöstä. Silloin on harkittava uusien salitilojen rakentamista. Turnausten ja tapahtumajärjestäjien kannalta on kuitenkin järkevämpää, että tilat ovat samalla alueella.

Kaikkiaan Leppävirralla on viime aikoina sijoitettu liikuntamahdollisuuksiin todella paljon. Kunnalla on koulun lisäksi vähintään yhtä kiireisiä rakentamis- ja remonttitarpeita vanhusten asumispalveluissa ja terveyskeskuksessa. Investointimenot ovat melkoiset ja siksi talouden suunnittelu on tarkkaa työtä. Jos liikuntasalin kustannuksia voidaan siirtää myöhemmäksi, niin kannattaa tehdä, jottei kuntalaisten verotaakka nouse kohtuuttomasti.

Koulun tulo Vokkolaan herättää vastustusta eniten hotellin ja yrittäjien suunnasta. Koululaisten epäillään äänekkyydellään häiritsevän matkailijoita, onpa dramaattisesti väitetty koko matkailun romahtavan, jos koulu tulee alueelle. Tälle väitteelle en ole kuullut yhtään perustetta. Matkailijat tulevat itsekin perheittäin, seuroissa urheilee lapsia ja nuoria alueella vapaa-aikoina ja yläkoululaiset käyttävät liikuntatiloja koulupäivinä. Täyttä hiljaisuutta vaativat matkailijat valinnevat retriittinsä luostarialueilta, eivät liikuntakeskuksista.

Näiden väitteiden perään esitetään, että matkailu aiheuttaa turvattomuutta koululaisille. Millaisia matkailijoita tai urheilijoita siellä majoittuukaan, jos oppilaiden pitää päiväsaikaan pelätä sopimattomasti käyttäytyviä aikuisia? Eiköhän järjestys säilytetä niin hotellilla kuin koulussakin sellaisena, että rinnakkaiselo on mahdollista.

Liikennejärjestelyjä Vokkolassa on joka tapauksessa parannettava isoja tapahtumia silmällä pitäen. Turvallinen koulutie osataan suunnitella koulun ympärille ihan varmasti. Kouluja rakennetaan myös kaupunkiliikenteen keskelle, miksei siis maaseututaajamiin?

Valtuustoäänestys koulun paikasta oli minulle puhtaasti käytännöllinen, tekninen ja taloudellinen kysymys, punnitsin vaihtoehdot asiaperustein. Tärkeintä on saada turvallinen ja terveellinen rakennus koululaisille ja koulun henkilökunnalle mahdollisimman nopeasti. Tämä ei oikeastaan ole tunnekuohujen eikä politikoinnin paikka.

Joidenkin päättäjien tärkeysjärjestys on mahdollisesti erilainen; omani on se, että lapsille tarjotaan parasta mitä meillä on. Kokemusasiantuntijoiden (=koululaisten) mukaan Vokkolassa on ollut ilo käydä liikkumassa. Parhaan puolensa kunta näyttää sillä, että meillä on uutta rakentamista, elämää ja mahdollisimman riemukkaita lasten ääniä. Hiljainen kylätie ei vakuuta asukkaita, matkailijoita, muuttajia tai yrittäjiä kunnan elinvoimaisuudesta.

PS . kannatan lämpimästi Reijo Sikasen tekemää ehdotusta, että jo rakennusvaiheessa varataan prosentti kustannuksista tilataiteeseen koulun ja matkailualueen kaunistukseksi.

Kolumni Warkauden Lehdessä 12.1.2016

Avainsanat: , , , , ,

Näennäistä tasa-arvoa

tammikuu 15, 2016

Warkauden Lehden kolumni 27.10.2015

Sukupuolten välinen tasa-arvo on meillä eräänlainen itsestäänselvyys. Näin todetaan myös hallitusohjelman tilannekuvassa. Itsestäänselvyydeksi asia on kuitenkin harvinaisen epäselvä.

Näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Vaikka naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, se ei näy suuryritysten, kuntien tai politiikan johtotehtävissä. Etenkin perheellisten naisten urakehitys on miehiä heikompaa, miesten uraa perhe vain edistää. Nuorten naisten vakinainen työllistyminen on hankalaa.

Naisen euro on noin 83 senttiä eikä pyrkimyksistä huolimatta ero näytä kapenevan. Naisten työurat ovat katkonaisempia, työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin ja palkkojen pienuus johtaa myös huonompaan toimeentuloon eläkeiässä. Epätasa-arvo näkyy myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvassa väkivallassa ja häirinnässä.

Jos tämänhetkinen tilannekuva ei todellisuudessa ole tasa-arvoinen, myöskään tulevaisuus ei lupaa parempaa. Suomen hallitus tekee nyt paniikinomaisia leikkauksia selvittämättä riittävästi niiden seurauksia. Jos hyvin käy, joku kätilö tai muu asiaa paremmin tunteva saa ministerit ymmärtämään päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään. Sukupuolivaikutusten arviointi etukäteen lienee liikaa vaadittu.

Hallituksen työllisyystavoite ei ainakaan naisten kohdalla edisty näillä esityksillä. Kuntien hoito- ja kasvatusaloilla työskentelevät ovat pääsääntöisesti naisia. Näiden alojen työpaikat vähenevät, kun perusopetuksen ja päivähoidon ryhmäkoot kasvavat tai vanhusten hoitajamitoituksia väljennetään. Sanomattakin on selvää, että myös palveluiden laatu heikentyy ja työntekijöiden työtaakka muuttuu kohtuuttomaksi. Päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikeuttaa etenkin naisten mahdollisuuksia työllistyä ja ottaa vastaan tilapäisiäkin työsuhteita. Samalla lasten keskinäinen eriarvoisuus lisääntyy.

Hallitus kaavailee myös aikuiskoulutustuen muuttamista lainaksi: tämä tarkoittaa että varautuminen muuttuviin työmarkkinoihin käy monille aikuisille mahdottomaksi. Aikuiskoulutustuki on ollut nimenomaan naisten käyttämä keino kouluttautua uusiin tehtäviin ja osoittaa joustavuutta työmarkkinoilla.

Muut työelämän heikennykset kirpaisevat myös naisvaltaisia aloja: vuorotteluvapaa on ollut keino jaksaa raskaalla terveydenhuolto- ja hoiva-alalla. Vanhempainvapaakaudelta kertyvän lomaoikeuden kaventaminen rasittaa pienten lasten äitejä. Jos kelpoisuusvaatimuksia kuntien matalapalkkaisissa tehtävissä väljennetään, lisääntyvät vielä huonommin palkatut naisvaltaiset työtehtävät. Jos määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpotetaan, se entisestään heikentää nuorten naisten vakinaista työllistymistä. Näiden lisäksi lomarahaleikkaukset ja sairaspäiväkarenssit kaventavat toimeentuloa, erityisesti lapsiperheiden tilanne vaikeutuu entisestään.

Työelämän aikainen taloudellinen tilanne kertautuu eläkeiässä. Nyt kaavailtu eläkkeensaajan asumistuen poistaminen suistaa laskelmien mukaan 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alle, heistä suurin osa on takuueläkkeellä sinnitteleviä naisia.

Kun samalla lisätään vanhusten kotihoitoa ja hoitajamitoituksella heikennetään hoivan laatua, lisätään läheisten ja vapaaehtoisten hoivavastuita. Edelleen vastuu vanhuksista ja lapsista kaatuu paljolti naisten, vaimojen, äitien, isoäitien ja tytärten. Naisten palkkatyötä hivutetaan nyt kotona palkattomasti tehtäväksi työksi.

Hallituksen suunnittelemat ja esittämät leikkaukset kirpaisevat kohtuuttoman kovasti pienituloisia ja erityisesti naisia. Laskelmien mukaan hallituksen budjettipäätökset kanavoivat miehille noin kolme kertaa enemmän rahaa kuin naisille. Tasa-arvoministeri on aloittamassa tasa-arvo-ohjelman laatimista; ja on syytäkin. Pelkona on, että tasa-arvo-ohjelma jää näpertelyksi, kun samaan aikaan hallitus ottaa suuria harppauksia kohti mennyttä maailmaa.

Kaisa Korhonen

facebook twitter  kaisa [dot] korhonen [at] pp1 [dot] inet [dot] fi" src="http://kaisa.vas.fi/files/2014/11/email.png" alt="email" width="32" height="32" /> phone

Vaaliarpajaiset

Arpajaisten voittajat löytyvät täällä..

StatCounter

tumblr visit counter

Haku

Vasemmistoliitto