demokratia

TERVEISIÄ ALOITETEHTAALTA

:

Meitä vasemmistovaltuutettuja on syytetty siitä, että tarkoituksella vaalien alla tehtailisimme aloitteita. Tätä suoraa tai peiteltyä kettuilua on nytkin kuultu parin muun ryhmän valtuutetuilta. Jostain syystä viime aikoina keljuilukin on lisääntynyt, olisiko vaalien läheisyys syynä? Antaa tulla vaan, kestämme sen, vaikka eihän se mukavin yhteistyön muoto ole. Äänestäjät eivät ole aloitteistamme valitelleet, päinvastoin kiitelleet.

Tässä tehtaassa niitä aloitteita liukuhihnalla todellakin tuotetaan. Viimeksi jätimme aloitteen hävikkiruuan hyödyntämisestä kunnan keittiöissä. Olen jutellut tästä viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa parin vuoden aikana ennen aloitteen tekemistä. Tiedän että keinoja on selvitelty, mutta jostain syystä asia ei ole edennyt. Aloite on keino ilmaista valtuustoryhmän tahtoa, saada muut ryhmät ottamaan kantaa ja edistää asiaa käytäntöön.

Samoin olemme tehneet aloitteen kotihoidon tilanteen selvittämiseksi ja parantamiseksi. Tätäkin aloitetta edelsi lukemattomia puhelinsoittoja ja yhteydenottoja ja keskusteluja, asia on ollut esillä jo vuosia, mutta tilanne ei näytä oikein ratkeavan. Operatiiviseen johtamiseen emme puutu, mutta aloitteen tarkoitus on varmistaa, että me valtuutetut tiedämme todellisen tilanteen ja varmistamme resurssit ja tuen toimijoille. Kyse ei ole epäluottamuksesta viranhaltijoita kohtaan, vaan siitä, että arvostamme kotihoidon työtä, otamme työntekijöiden huolen vakavasti ja haluamme sitoutua haasteiden ratkaisemiseen.

Olemme tehneet menestyksekkäästi aloitteita retkeilyreittien kunnostamisesta, pandemian haittojen torjunnasta, kuntastrategian lapsi- ja perhemyönteisyydestä, hakeutumisesta Unicefin lapsiystävällisen kunnan ohjelmaan, 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, valtuuston kokousten striimauksesta ja lähiruuan käyttämisestä sekä 9-luokkalaisten kesätyöllistämisestä. Olemme myös koettaneet edistää maksuttomia terveyskeskuskäyntejä, sähkön siirtohinnan alentamista ja parempia koulukyytejä, mutta niihin emme saaneet muita ryhmiä yhteistyöhön. Lue lisää aloitteistamme https://leppavirta.vas.fi

Emme siis keksi näitä aloitteita häthätää omasta päästämme, vaan ajatukset tulevat kuntalaisilta, kunnan työntekijöiltä tai yhteisten pohdintojen tuloksina. Aloitteita tehdään usein valtuustoryhmien yhteistyönä ja ne ovat aina valmisteltuja ja perusteltuja keskustelunavauksia. Aloite on valtuutetun harvoja keinoja tuoda uusia asioita päätöksentekoon tai yhteiseen keskusteluun. Ja ajankohtainen keskustelu, jos mikä, on valtuuston tehtävä.

 

Tuleeko uskottavuus herrainvaatehtimosta?

:

Vaikka eduskunta on meiltä katsoen kaukana, sen tekemät päätökset tulevat lähelle ihan jokapäiväisessä elämässä. Kunta vastaa pääosin peruspalveluista, mutta niiden taustalla olevat lait säädetään eduskunnassa. Lakeja säätäessään kansanedustaja ottaa kantaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuten miten pitkä voi lapsen koulumatka olla, miten paljon vammaisen on saatava henkilökohtaista apua, kuinka suuria koululuokat voivat olla, miten monta hoitajaa tarvitaan vanhusten asumisen ja elämisen tueksi ja millainen koulutus heillä pitää olla. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin me naiset, äidit ja tyttäret törmäämme arjessamme.

Kansanedustajan luotettavuuteen ja osaavuuteen ei tietenkään sinänsä sukupuoli vaikuta. Monet tasa-arvokysymyksistäkin ovat yhteisiä: perhevapaat sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat niin isiä kuin äitejäkin, tulo- ja terveyserojen kasvu sekä työllisyyskysymykset ovat yhteisiä ongelmia.

Silti näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on vielä selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole hyvistä aikeista huolimatta korjaantuneet. Köyhyys koskettaa vielä muita kovemmin yksinhuoltajaäitien perheitä ja pienellä eläkkeellä eläviä yksinäisiä naisia. Julkisten palveluiden alasajo vaivaa naisia enemmän kuin miehiä, koska esimerkiksi lasten ja iäkkäiden vanhempien hoidosta vastaavat edelleen valtaosin naiset. Hoito- ja hoiva-alojen pienipalkkaiset työntekijät ovat edelleen enimmäkseen naisia. Perheväkivaltaan kuolee liian monta naista vuodessa. Tarvitsemme siksi lisää vahvoja, oikeudentajuisia ihmisiä, naisia, pitämään ääntä tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvointivaltion puolesta.

– – –

Elämme niin sanotusti vaikeita aikoja, ja silloin usein aletaan kaivata ”jämäkkää johtajuutta”. Television asiaohjelmissa istuu vakavailmeisiä herroja harmaissa vaatteissaan, kulmat kurtussa, vastuuta kantaen. Puoluejohtajiksi valitaan jämeriä miehiä, liian rento ja leveästi hymyilevä mieskään ei oikein menesty. Nuori nainen voi olla vaikka kuinka osaava ja tietävä, mutta silti miehet yrittävät naureskella hänen ylitseen. Puoluejohtajista vain yksi on nainen.

Emme kai me oikeasti usko, että uskottavuus tulee herrainvaatehtimoista tai asiaosaaminen kasvaa hartioiden levetessä? Onko matalalla miehenäänellä lausuttu mielipide vakuuttavampi kuin korkean naisäänen lausuma? Onko talousosaaminen tai lakipykälien ymmärrys sukupuolesta kiinni? Emme kai usko, että tarvitaan juuri miehiä tekemään vaikeita päätöksiä?

– – –

Savo-Karjalan alueella äänioikeutetuista naisia on yli puolet, ja naiset ovat vielä miehiä ahkerampia äänestäjiä. Viime eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan alueella ehdokkaista 41 % oli naisia ja äänistä naiset saivat 44 % ja valituista kansanedustajista kolmasosa on naisia.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä tällä hetkellä kansanedustajista kymmenen on miehiä ja viisi naisia. Karjalan puolella jako on tasainen 3-3, mutta Savon puolella ero on 7-2 miesten eduksi.

– – –

Vasemmistoliitto on tasa-arvon puolue, meillä on ollut puolueen johdossa naisia ja miehiä. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa naiset saivat valtaosan äänistä, ja puolueen tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä puolet on naisia.

Kun selailee nykyisen Savo-Karjalan alueen vaalipiirien historiaa löytääkseen vasemmistolaisia naisia, löytää kaksi naisen nimeä, heistä Lauha Männistökin yli 20 vuoden takaa.

Olisiko jo aika valita vasemmistolainen nainen kansanedustajaksi Savo-Karjalasta?

Neljä vuotta – suottako?

:

Usein kuulee poliitikkoja moitittavan: lupailevat ennen vaaleja, mutta unohtavat lupaukset heti kun vaalit ovat ohi. Pahoin pelkään että näin monelle käykin. Vielä useammalle käy niin, että vaikka ennen vaaleja uskoo tekevänsä paljonkin hyvää, päästyään valtuustoon huomaa käytännössä lupaustensa toteuttamisen mahdottomaksi. Siellä kun on monta muutakin, jotka haluavat päättää asioista. Kaikki ovat kuntalaisen asialla, mutta asiat vaihtelevat yllättävän paljon.

Aina voi ”puuttua”, ”ottaa puheeksi”, ”parantaa”, ”kehittää”, ”vaikuttaa” ja ”pitää esillä”. Hyvä: puheestahan päätöksenteko muodostuu. Kuitenkin jotta jotain oikeasti tapahtuisi, pitää hakea tietoa, perustella ja saada muut mielipiteensä taakse. Yksin ei meidän demokratiassamme saa suuria aikaan. Ja lopulta pitää saada aikaan sitovat, lainmukaiset päätökset ja löytää rahat päätöksen toteuttamiseksi.

Kaivoin esiin oman vaatimattoman vaaliesitteeni neljän vuoden takaa. Realistina en ollut uskaltanut suuria lupailla, sillä olin jo reilun kymmenen vuotta kuntapolitiikan kiemuroita seuraillut. Sen sijaan olin kirjannut esitteeseen tärkeimmät periaatteeni: Kunta vastaa peruspalveluista. Demokratia on paras tapa hoitaa asioita. Tasa-arvo on kaikkien ihmisryhmien etu.

Ensimmäinen lupaus on tietenkin lapsellisen helppo, sillä kunnan vastuu määritellään laissa. Tosin tällä valtuustokaudella päästimme kunnan perusterveydenhuollon Kysteri-liikelaitoksen käsiin. Kunta vastaa edelleen, mutta päätöksenteko karkaa ihan muualle. Hävisimme äänestyksen, vaikka perustelumme olivat hyvät – ja ovat osoittautuneet oikeiksi. Sen sijaan tämän vuoden talousarvion yhteydessä päätettiin, että päivähoito ja vanhusten uudet asumispalvelut järjestetään pääosin kunnan omana työnä. Vastuu ja valta säilyvät silloin samoissa käsissä.

Maksuttomat ja toimivat peruspalvelut ovat pienituloisen turva ja kaikkien etu. Tällä valtuustokaudella olemme myös esittäneet terveyskeskusmaksujen poistamista terveyserojen kaventamiseksi.

Demokratia – kansanvalta – tarkoittaa muun muassa sitä, että enemmistöpäätösten jälkeen päätöksiä noudatetaan, eikä jatkuvasti natista niistä, käännetä asioita ylösalaisin ja palata menneisiin yhä uudelleen. Se tarkoittaa myös sitä, että päätökset tehdään avoimesti, niistä keskustellaan ja perusteet ovat kaikkien kuntalaisten tiedossa. Tarkastuslautakunnassa on jo useana vuonna vaadittu kunnan tiedonvälityksen parantamista muun muassa vuorovaikutteisten nettisivujen avulla – nyt ne ovat tekeillä.

Tasa-arvoisia työsuhteita edistimme aloitteellamme, jonka mukaan perhepäivähoitajille maksetaan nyt palkkaa myös niiltä päiviltä kun oma lapsi sairastaa. Muille kunnan työntekijöille tämä etu kuuluu työehtosopimuksen mukaan, mutta perhepäivähoitajat ovat olleet epätasa-arvoisessa asemassa. Poikien ja tyttöjen tasa-arvoiset mahdollisuudet valita koulussa teknisen ja tekstiilityön välillä ovat vaatineet vielä viime vuosina aktiivista puuttumista asiaan.

Lisäksi lähiruoka-aloitteemme otettiin niin hyvin vastaan valtuustossa, että nyt myös keskustalaiset puhuvat siitä jo ”meidän aloitteenamme”- ja kunnanjohtaja vakuuttaa siihen varatun talousarviossa rahaa. Tätä päätöstä pidän yhtenä tärkeimpänä saavutuksenamme tällä vaalikaudella, ja sillä saattaa olla suurikin merkitys paikallistaloutemme kannalta.

Olen kirjoittanut nämä työn tulokset me-muodossa, sillä kunnallispolitiikassa kukaan ei toimi yksin eikä itseään varten. Ainakin näissä päätöksissä näppini ovat olleet mukana pelissä, eivätkä suotta. Luotan järkeen ja tietoon, yhteistyöhön ja avoimeen keskusteluun sekä vankkumattomaan aatteellisuuteen. Periaatteitani en edelleenkään muuta: puhtaan ympäristön puolustaminen, kuntapalvelut, demokratia ja tasa-arvo ovat edelleen perustani päätöksenteossa. Niistä rakentuu lopulta kaikkien kuntalaisten etu.