eduskuntavaalit

Tuleeko uskottavuus herrainvaatehtimosta?

:

Vaikka eduskunta on meiltä katsoen kaukana, sen tekemät päätökset tulevat lähelle ihan jokapäiväisessä elämässä. Kunta vastaa pääosin peruspalveluista, mutta niiden taustalla olevat lait säädetään eduskunnassa. Lakeja säätäessään kansanedustaja ottaa kantaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuten miten pitkä voi lapsen koulumatka olla, miten paljon vammaisen on saatava henkilökohtaista apua, kuinka suuria koululuokat voivat olla, miten monta hoitajaa tarvitaan vanhusten asumisen ja elämisen tueksi ja millainen koulutus heillä pitää olla. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin me naiset, äidit ja tyttäret törmäämme arjessamme.

Kansanedustajan luotettavuuteen ja osaavuuteen ei tietenkään sinänsä sukupuoli vaikuta. Monet tasa-arvokysymyksistäkin ovat yhteisiä: perhevapaat sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat niin isiä kuin äitejäkin, tulo- ja terveyserojen kasvu sekä työllisyyskysymykset ovat yhteisiä ongelmia.

Silti näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on vielä selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole hyvistä aikeista huolimatta korjaantuneet. Köyhyys koskettaa vielä muita kovemmin yksinhuoltajaäitien perheitä ja pienellä eläkkeellä eläviä yksinäisiä naisia. Julkisten palveluiden alasajo vaivaa naisia enemmän kuin miehiä, koska esimerkiksi lasten ja iäkkäiden vanhempien hoidosta vastaavat edelleen valtaosin naiset. Hoito- ja hoiva-alojen pienipalkkaiset työntekijät ovat edelleen enimmäkseen naisia. Perheväkivaltaan kuolee liian monta naista vuodessa. Tarvitsemme siksi lisää vahvoja, oikeudentajuisia ihmisiä, naisia, pitämään ääntä tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvointivaltion puolesta.

– – –

Elämme niin sanotusti vaikeita aikoja, ja silloin usein aletaan kaivata ”jämäkkää johtajuutta”. Television asiaohjelmissa istuu vakavailmeisiä herroja harmaissa vaatteissaan, kulmat kurtussa, vastuuta kantaen. Puoluejohtajiksi valitaan jämeriä miehiä, liian rento ja leveästi hymyilevä mieskään ei oikein menesty. Nuori nainen voi olla vaikka kuinka osaava ja tietävä, mutta silti miehet yrittävät naureskella hänen ylitseen. Puoluejohtajista vain yksi on nainen.

Emme kai me oikeasti usko, että uskottavuus tulee herrainvaatehtimoista tai asiaosaaminen kasvaa hartioiden levetessä? Onko matalalla miehenäänellä lausuttu mielipide vakuuttavampi kuin korkean naisäänen lausuma? Onko talousosaaminen tai lakipykälien ymmärrys sukupuolesta kiinni? Emme kai usko, että tarvitaan juuri miehiä tekemään vaikeita päätöksiä?

– – –

Savo-Karjalan alueella äänioikeutetuista naisia on yli puolet, ja naiset ovat vielä miehiä ahkerampia äänestäjiä. Viime eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan alueella ehdokkaista 41 % oli naisia ja äänistä naiset saivat 44 % ja valituista kansanedustajista kolmasosa on naisia.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä tällä hetkellä kansanedustajista kymmenen on miehiä ja viisi naisia. Karjalan puolella jako on tasainen 3-3, mutta Savon puolella ero on 7-2 miesten eduksi.

– – –

Vasemmistoliitto on tasa-arvon puolue, meillä on ollut puolueen johdossa naisia ja miehiä. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa naiset saivat valtaosan äänistä, ja puolueen tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä puolet on naisia.

Kun selailee nykyisen Savo-Karjalan alueen vaalipiirien historiaa löytääkseen vasemmistolaisia naisia, löytää kaksi naisen nimeä, heistä Lauha Männistökin yli 20 vuoden takaa.

Olisiko jo aika valita vasemmistolainen nainen kansanedustajaksi Savo-Karjalasta?

Tänään on tärkeä päivä

:

Tänään on tärkeä päivä, sillä jokaisella suomalaisella on mahdollisuus antaa äänensä sille ehdokkaalle, jonka on parhaaksi valinnut. Tämä oikeus ei ole ollut aina itsestäänselvyys eikä ole sitä kaikkialla edelleenkään. Käytetään siis oikeuttamme, eikä heitetä sitä hukkaan.

Tänään mukava ja vauhdikas vaalityö päättyy – mutta työ jatkuu. Niillä ajallisilla, taloudellisilla ja henkilöresursseilla, joita on ollut käytettävissä, on tehty kaikki, mikä voidaan ja vähän ylikin. Nyt odotellaan rauhassa vaalitulosta, sillä kyllä kansa tietää mitä tekee.

Oman äänimäärän lisäksi minua jännittää Pohjois-Savon ja koko valtakunnan vaalitulos. Nämä ovat kuitenkin melko poikkeukselliset vaalit, joissa kaikkia asiakysymyksiä ei ole voitu etukäteen vaaliohjelmiin suunnitella. Yllätyksinä keskustelun ytimeen nousivat Japanissa sattunut katastrofi ja Euroopan talouskriisiin joutuneiden maiden tukikysymykset.

Vasemmistolla on ollut koko ajan selkeä ydinvoimavastainen kanta ja kielteinen suhtautuminen pankkien tukemiseen, meidän ei ole tarvinnut kantaamme heilutella. Meidän kannatuksemme on ollut valtakunnallisesti nousussa, ja vaalityössä on ollut intoa ja iloista meininkiä ympäri Suomen. Meille käy näissä vaaleissa hyvin.

Mutta oli vaalitulos mikä tahansa, työ jatkuu. Vaikka vaalikampanjointi on tapa saada puolueille ja sen edustajille julkisuutta, se on ainakin meille vain pieni osa työstä. Pohjoissavolaiset toimivat aktiivisesti valtakunnan politiikan lisäksi kunnallisessa ja maakunnallisessa politiikassa, kansalaisjärjestöissä ja ammattiyhdistyksissä. Se työ on jatkunut vaalikampanjoinnin ohessa ja jatkuu edelleen ensi viikolla. Vaikka se työ on usein melko näkymätöntä, se on sitä tärkeämpää kuin karamellien tai lehtisten jakaminen.  Siellä päätetään pieniä arkisia asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään.

Vaalikampanjointiin verrattuna politiikan arkipäivässä on se huono puoli, että kansalaisia, kuntalaisia tapaa vähemmän ja harvemmin. On totta, että poliitikot ovat huonommin tavattavissa vaalien välillä, mutta ovatko myös äänestäjät? Kiinnostuksen pitäisi olla molemminpuolista. Miten saataisiin enemmän jatkuvaa vuoropuhelua ja kohtaamisia kansalaisten ja poliittisten toimijoiden välille? Eihän politiikan pitäisi olla jokin arkielämästä irrallinen elämänalue, vaan se yhteinen areena jolla asioita muutetaan, eivätkä ”poliitikot” ole jokin elämästä irrallinen ihmisryhmä, joka näyttäytyy vain vaalien alla. Yhdessä maailmaa parannetaan.

Vakavaa työtä ja hassua hommaa

:

Vaalityö on vakavaa työtä ja hassua hommaa.

Puheenjohtajat näyttävät televisiotenteissä vakavaa naamaa. Otsakurtut syvenevät päivä päivältä ja vastuu painaa hartiat kumaraan. Eräitä heistä voisi jopa nimitellä teatraalisiksi vakavissa puheissaan. Hassulta alkavat tosin kuulostaa ulkoaopetellut lauseet, joita toistellaan papukaijamaisesti keskustelusta toiseen.

Eiväthän kyseessä ole oikeasti yhtään hilpeät asiat, murheita riittää. Toisten mielestä on ensisijaisesti syytä murehtia leipäjonoista, köyhyysrajan alla elävistä lapsiperheistä ja pitkäaikaistyöttömyydestä. Toisilla on mielessään ensimmäisinä sijoittajien ja pankkien murheet. Jokainen varmasti on vakavissaan asiansa suhteen.

Ihmisten murheita, vaikeita elämäntilanteita ja pelkoja tulevaisuuden suhteen kuulee myös toreilla. Vaalityö on avartavaa ja ajatuksia herättävää. Ihmisillä on paljon vakavaa kerrottavaa pitkäaikaistyöttömyydestä, huonosta kohtelusta, sairauksista, asumisen kustannuksista ja omaishoitajuudesta. Ei epäilystäkään, etteikö meillä olisi vielä paljon tehtävää.

Monilla on myös iloista kerrottavaa: positiivisia kokemuksia hyvästä palvelusta ja hyvästä hoidosta. Ihmiset iloitsevat terveydestään, elämästään, keväästä ja ihmisistä ympärillään.

Vaalihommissa on myös paljon hauskaa ja hassua, mutta parhaita juttuja ei voi julkisesti kertoa. Parasta parhautta on oman porukan yhteishenki, toisten auttaminen, tukeminen ja reilu peli. Jos haluat tietää näistä lisää, niin tule seuraaviin vaaleihin mukaan vakaviin töihin ja hassuihin hommiin.