• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

  • BLOGI
  • KAISA
  • PUHEITA JA KIRJOITUKSIA

feminismi

Näennäistä tasa-arvoa

15.01.2016 : Kaisa Korhonen

Warkauden Lehden kolumni 27.10.2015

Sukupuolten välinen tasa-arvo on meillä eräänlainen itsestäänselvyys. Näin todetaan myös hallitusohjelman tilannekuvassa. Itsestäänselvyydeksi asia on kuitenkin harvinaisen epäselvä.

Näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Vaikka naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, se ei näy suuryritysten, kuntien tai politiikan johtotehtävissä. Etenkin perheellisten naisten urakehitys on miehiä heikompaa, miesten uraa perhe vain edistää. Nuorten naisten vakinainen työllistyminen on hankalaa.

Naisen euro on noin 83 senttiä eikä pyrkimyksistä huolimatta ero näytä kapenevan. Naisten työurat ovat katkonaisempia, työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin ja palkkojen pienuus johtaa myös huonompaan toimeentuloon eläkeiässä. Epätasa-arvo näkyy myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvassa väkivallassa ja häirinnässä.

Jos tämänhetkinen tilannekuva ei todellisuudessa ole tasa-arvoinen, myöskään tulevaisuus ei lupaa parempaa. Suomen hallitus tekee nyt paniikinomaisia leikkauksia selvittämättä riittävästi niiden seurauksia. Jos hyvin käy, joku kätilö tai muu asiaa paremmin tunteva saa ministerit ymmärtämään päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään. Sukupuolivaikutusten arviointi etukäteen lienee liikaa vaadittu.

Hallituksen työllisyystavoite ei ainakaan naisten kohdalla edisty näillä esityksillä. Kuntien hoito- ja kasvatusaloilla työskentelevät ovat pääsääntöisesti naisia. Näiden alojen työpaikat vähenevät, kun perusopetuksen ja päivähoidon ryhmäkoot kasvavat tai vanhusten hoitajamitoituksia väljennetään. Sanomattakin on selvää, että myös palveluiden laatu heikentyy ja työntekijöiden työtaakka muuttuu kohtuuttomaksi. Päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikeuttaa etenkin naisten mahdollisuuksia työllistyä ja ottaa vastaan tilapäisiäkin työsuhteita. Samalla lasten keskinäinen eriarvoisuus lisääntyy.

Hallitus kaavailee myös aikuiskoulutustuen muuttamista lainaksi: tämä tarkoittaa että varautuminen muuttuviin työmarkkinoihin käy monille aikuisille mahdottomaksi. Aikuiskoulutustuki on ollut nimenomaan naisten käyttämä keino kouluttautua uusiin tehtäviin ja osoittaa joustavuutta työmarkkinoilla.

Muut työelämän heikennykset kirpaisevat myös naisvaltaisia aloja: vuorotteluvapaa on ollut keino jaksaa raskaalla terveydenhuolto- ja hoiva-alalla. Vanhempainvapaakaudelta kertyvän lomaoikeuden kaventaminen rasittaa pienten lasten äitejä. Jos kelpoisuusvaatimuksia kuntien matalapalkkaisissa tehtävissä väljennetään, lisääntyvät vielä huonommin palkatut naisvaltaiset työtehtävät. Jos määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpotetaan, se entisestään heikentää nuorten naisten vakinaista työllistymistä. Näiden lisäksi lomarahaleikkaukset ja sairaspäiväkarenssit kaventavat toimeentuloa, erityisesti lapsiperheiden tilanne vaikeutuu entisestään.

Työelämän aikainen taloudellinen tilanne kertautuu eläkeiässä. Nyt kaavailtu eläkkeensaajan asumistuen poistaminen suistaa laskelmien mukaan 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alle, heistä suurin osa on takuueläkkeellä sinnitteleviä naisia.

Kun samalla lisätään vanhusten kotihoitoa ja hoitajamitoituksella heikennetään hoivan laatua, lisätään läheisten ja vapaaehtoisten hoivavastuita. Edelleen vastuu vanhuksista ja lapsista kaatuu paljolti naisten, vaimojen, äitien, isoäitien ja tytärten. Naisten palkkatyötä hivutetaan nyt kotona palkattomasti tehtäväksi työksi.

Hallituksen suunnittelemat ja esittämät leikkaukset kirpaisevat kohtuuttoman kovasti pienituloisia ja erityisesti naisia. Laskelmien mukaan hallituksen budjettipäätökset kanavoivat miehille noin kolme kertaa enemmän rahaa kuin naisille. Tasa-arvoministeri on aloittamassa tasa-arvo-ohjelman laatimista; ja on syytäkin. Pelkona on, että tasa-arvo-ohjelma jää näpertelyksi, kun samaan aikaan hallitus ottaa suuria harppauksia kohti mennyttä maailmaa.

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: feminismi, lapset, päivähoito, tasa-arvo, tuloerot, työ

Tuleeko uskottavuus herrainvaatehtimosta?

06.03.2015 : Kaisa Korhonen

Vaikka eduskunta on meiltä katsoen kaukana, sen tekemät päätökset tulevat lähelle ihan jokapäiväisessä elämässä. Kunta vastaa pääosin peruspalveluista, mutta niiden taustalla olevat lait säädetään eduskunnassa. Lakeja säätäessään kansanedustaja ottaa kantaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuten miten pitkä voi lapsen koulumatka olla, miten paljon vammaisen on saatava henkilökohtaista apua, kuinka suuria koululuokat voivat olla, miten monta hoitajaa tarvitaan vanhusten asumisen ja elämisen tueksi ja millainen koulutus heillä pitää olla. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin me naiset, äidit ja tyttäret törmäämme arjessamme.

Kansanedustajan luotettavuuteen ja osaavuuteen ei tietenkään sinänsä sukupuoli vaikuta. Monet tasa-arvokysymyksistäkin ovat yhteisiä: perhevapaat sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat niin isiä kuin äitejäkin, tulo- ja terveyserojen kasvu sekä työllisyyskysymykset ovat yhteisiä ongelmia.

Silti näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on vielä selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole hyvistä aikeista huolimatta korjaantuneet. Köyhyys koskettaa vielä muita kovemmin yksinhuoltajaäitien perheitä ja pienellä eläkkeellä eläviä yksinäisiä naisia. Julkisten palveluiden alasajo vaivaa naisia enemmän kuin miehiä, koska esimerkiksi lasten ja iäkkäiden vanhempien hoidosta vastaavat edelleen valtaosin naiset. Hoito- ja hoiva-alojen pienipalkkaiset työntekijät ovat edelleen enimmäkseen naisia. Perheväkivaltaan kuolee liian monta naista vuodessa. Tarvitsemme siksi lisää vahvoja, oikeudentajuisia ihmisiä, naisia, pitämään ääntä tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvointivaltion puolesta.

– – –

Elämme niin sanotusti vaikeita aikoja, ja silloin usein aletaan kaivata ”jämäkkää johtajuutta”. Television asiaohjelmissa istuu vakavailmeisiä herroja harmaissa vaatteissaan, kulmat kurtussa, vastuuta kantaen. Puoluejohtajiksi valitaan jämeriä miehiä, liian rento ja leveästi hymyilevä mieskään ei oikein menesty. Nuori nainen voi olla vaikka kuinka osaava ja tietävä, mutta silti miehet yrittävät naureskella hänen ylitseen. Puoluejohtajista vain yksi on nainen.

Emme kai me oikeasti usko, että uskottavuus tulee herrainvaatehtimoista tai asiaosaaminen kasvaa hartioiden levetessä? Onko matalalla miehenäänellä lausuttu mielipide vakuuttavampi kuin korkean naisäänen lausuma? Onko talousosaaminen tai lakipykälien ymmärrys sukupuolesta kiinni? Emme kai usko, että tarvitaan juuri miehiä tekemään vaikeita päätöksiä?

– – –

Savo-Karjalan alueella äänioikeutetuista naisia on yli puolet, ja naiset ovat vielä miehiä ahkerampia äänestäjiä. Viime eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan alueella ehdokkaista 41 % oli naisia ja äänistä naiset saivat 44 % ja valituista kansanedustajista kolmasosa on naisia.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä tällä hetkellä kansanedustajista kymmenen on miehiä ja viisi naisia. Karjalan puolella jako on tasainen 3-3, mutta Savon puolella ero on 7-2 miesten eduksi.

– – –

Vasemmistoliitto on tasa-arvon puolue, meillä on ollut puolueen johdossa naisia ja miehiä. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa naiset saivat valtaosan äänistä, ja puolueen tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä puolet on naisia.

Kun selailee nykyisen Savo-Karjalan alueen vaalipiirien historiaa löytääkseen vasemmistolaisia naisia, löytää kaksi naisen nimeä, heistä Lauha Männistökin yli 20 vuoden takaa.

Olisiko jo aika valita vasemmistolainen nainen kansanedustajaksi Savo-Karjalasta?

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: demokratia, eduskuntavaalit, feminismi, tasa-arvo, Vasemmisto

Ota sormet korvista, kun feminismistä puhutaan

31.10.2014 : Kaisa Korhonen

Moni nainen ei uskalla tunnustautua feministiksi, ja usein sanotaan: ”En ole feministi, mutta kannatan kyllä tasa-arvoa”. Tunnustaudu vain rohkeasti feministiksi, sillä feministi ei ole sovinistin vastakohta; feministi ei vaadi naisten ylivaltaa, vaan tasa-arvoa työssä ja kotona ja yhteiskunnassa.

Suomea kehutaan usein tasa-arvon mallimaaksi ja kuvitellaan, että naiset olisivat jo menneet miesten ohi oikeuksissaan. Tosiasiassa useat maat ovat menneet meidän ohitsemme tasa-arvon eri osa-alueissa. Vaikka Suomessa naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, se ei näy yliopistojen, suuryritysten, kuntien tai politiikan johtotehtävissä. Naisen euro on noin 83 senttiä eikä pyrkimyksistä huolimatta ero näytä kapenevan. Naisten työurat ovat katkonaisempia, työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin, naisten urakehitys on miehiä heikompaa ja palkkojen pienuus johtaa myös huonompaan toimeentuloon eläkeiässä.

Epätasa-arvo näkyy myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvassa väkivallassa ja häirinnässä. Ja se näkyy taantuman varjolla tehtävissä julkisten palveluiden leikkauksissa, jotka kohdistuvat suurelta osin naisten tekemään työhön ja naisten käyttämiin palveluihin.

Epätasa-arvolla on kaksi puolta: Siinä missä naiset käyttävät valtaosan perhevapaista, miesvaltaisilla aloilla isien on edelleen taisteltava asenteita vastaan halutessaan jäädä kotiin. Vaikka vanhemmat ikään kuin vapaasti valitsevat itse kuka lapsia hoitaa, useimmissa perheissä kotihoidontuelle voi jäädä vain pienipalkkaisempi vanhempi, joka on edelleen useimmiten äiti. Kun riitaisia huoltajuuksia ratkotaan, useammin ratkaisu kallistuu äidin puolelle, koska äidit viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa ja saavat vahvemmat siteet lapsiin.

Tämä on itseään ruokkiva kierre, jota on katkottava sen joka kohdassa. On tuettava vanhempien yhtäläistä hoitovastuuta lapsista jo niiden ollessa pieniä – esimerkiksi perhevapaiden jakamisella tasaisemmin – silloin myös isien asema lasten ja perheen elämässä vahvistuu. Naisten ura- ja palkkakehitystä on tuettava, jotta perheillä on aidosti vapaus valita ja myös isät voivat jäädä kotiin lapsia hoitamaan. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja perheen sisäinen tasa-arvo kulkevat käsi kädessä.

STTK:n ja yhteistyötahojen järjestämää Naisten palkkapäivää vietetään tänään perjantaina 31.10. Nyt on laskennallisesti naisten vuosipalkka maksettu ja loppuvuosi tehdään töitä palkatta.

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: feminismi, tasa-arvo, työ

Ensisijainen sivupalkki

vasemmisto

KAISA KORHONEN

  

Linkkejä

Leppävirran Vasemmisto
Savo-Karjalan Vasemmisto
Vasemmisto
Vasemmisto facebookissa

Blogin avainsanat

avioliitto demokratia eduskuntavaalit EI Natolle elvytys feminismi hillosilmä häirintä ikäihmiset kansalaisopisto kaurapuuro Kiky kouluterveys koulutus kulttuuri lapset leikkaukset monikulttuurisuus omaishoito palvelut pienyrittäjyys päivähoito rasismi rauha rohkeus seksuaalinen häirintä sivistys Soisalo-Opisto sosiaalinen media taide talous tasa-arvo terveydenhuolto toimeentulo tuloerot työ valtuusto vappu Vasemmisto verotus ydinvoima yhdenvertaisuus yhteistyö YK ympäristö

StatCounter

tumblr visit counter

© Copyright 2023 - www.vas.fi