lapset

Perhepäivähoitajienkin lapset sairastuvat

:

Ilokseni luin tänään paikallislehdestä, että Leppävirran perusturvalautakunta valmistelee perhepäivähoitajien työehtojen parantamista. Tällä hetkellä perhepäivähoitaja ei saa palkkaa niiltä päiviltä kun hänen oma lapsensa on sairas eikä hän voi tehdä työtään. Muut kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevat saavat kolmen päivän palkallisen vapaan lapsen hoidon järjestämistä varten.

Viime marraskuussa kirjoitin aloitteen perhepäivähoitajien työehdoista, Vasemmistoryhmä vei aloitteen valtuustoon ja perusturvalautakunta on nyt ottanut asian valmisteluun. Perhepäivähoitajan työ on sekä perheille että lapsille, mutta myös yhteiskunnalle tärkeää työtä. Työoloja ja -ehtoja sietäisi parantaa tuntuvasti, jotta alalle löytyisi tekijöitä ja että hoitajat jaksaisivat työssään. Hieno juttu, että tämä yksi epäkohta on otettu käsittelyyn!

Suuret ryhmät ovat haitaksi oppilaille, opettajille ja lopulta myös kuntataloudelle

:

Eräs kokoomusvaltuutettu Leppävirralla on aloitteessaan pyytänyt selvittämään, kuinka koululuokkien koon kasvattaminen vähentäisi koulutoimen menoja. Tällä hetkellä meillä luokkien keskikoko on alakoulussa 16 ja yläkoulussa 16,3. Pienin ryhmä on 8 oppilasta ja suurin 23. Jatkossa keskikoko yläasteella näyttää olevan 18-19 oppilasta.

Koululautakunta vastaa aloitteeseen viisaasti, että luokkien kasvattaminen tästä tulisi kasvattamaan myös erityisopetuksen tarvetta ja kustannuksia. Valinnaisryhmien minimivaatimuskokoa kasvattamalla valinnaisuus vähenisi, ja toisaalta ryhmäkokojen kasvattaminen olisi turvallisuusmääräysten vastaista esimerkiksi teknisissä töissä. Pienillä kouluilla ryhmäkoon kasvattaminen vaatisi hankalien yhdysluokkien lisäämistä tai  koulujen lakkautusta. Sille tielle ei enää haluta lähteä.

Erinomainen vastaus koululautakunnalta. Tämän valtuusto ensi maanantaina hyväksynee ja toteaa asian loppuun käsitellyksi.

Vasemmiston tavoiteohjelmassa on vaatimus luokkakoon enimmäiskoon määrittelemiseksi 20 oppilaaseen. Kaupunkien ja kasvukeskusten kouluissa luokkakoot nousevat paljon tämän yli. Kuntien omilla päätöksillä tilannetta ei ole saatu korjattua – siksi kannatan enimmäisryhmäkoon kirjaamista asetukseen. Perusteluja ylisuurten ryhmien purkamiseen tuskin tarvitsee esittää: sekä asiantuntijat että kuka tahansa vanhempi ja kasvattaja ymmärtää, että opettajan opetus- ja kasvatustyö kuten myös varhainen puuttuminen ongelmiin edellyttää riittävästi aikaa ja huomiota oppilasta kohden.

Lapset luomassa lunta ja lumesta

:

vihreät palikat

Lunta luotiin ja lumesta luotiin lyhtyjä, labyrintteja, torneja, liukuratoja, muureja.  Soisalo-opiston kuviskoulun lapset ja nuoret rakensivat yhdessä suunnitellun JÄÄSAMMON Kalevalanpäivän kunniaksi. Tällaisessa puuhassa lapsille valkenee hyvin yhteistyön merkitys ja voima. Yhdessä tulee näyttävää.

Soisalo-opiston kuvataidekoulun toiminta on tavoitteellista, valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista taiteen perusopetusta, josta saa valmiuksia harrastaa kuvataiteita tai jatkaa vaikka ammattiin saakka. Taiteen perusopetuksen voi saada luettua hyväksi joissain toisen asteen opinnoissa ja ainakin siitä saa paljon tekemisen iloa. Myös Soisalo-opiston musiikinopetus (musiikkiopisto) ja tanssinopetus kuuluvat taiteen perusopetuksen piiriin.

Taiteen perusopetusta järjestävät yleensä kunnat ja myös yksityiset taidekoulut; sen rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Silti myös oppilasmaksut jäävät aika suuriksi. Useita satoja vuodessa maksava taideharrastus on monille perheille liikaa. Jotta tasapuolisuus toteutuisi ja kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus päästä taideharrastusten pariin, maksut pitäisi pystyä pitämään kohtuullisempina. Tähän odottaisi sekä valtion tuntuvampaa tukea että kuntien panostusta lapsiinsa.

Mutta eikö vain lopputulos olekin hieno?

Lyhtyjä

Valot hehkuvat Varkauden yössä

Linnan muurit

Lisätietoja taiteen perusopetuksesta…