tasa-arvo

Näennäistä tasa-arvoa

:

Warkauden Lehden kolumni 27.10.2015

Sukupuolten välinen tasa-arvo on meillä eräänlainen itsestäänselvyys. Näin todetaan myös hallitusohjelman tilannekuvassa. Itsestäänselvyydeksi asia on kuitenkin harvinaisen epäselvä.

Näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Vaikka naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, se ei näy suuryritysten, kuntien tai politiikan johtotehtävissä. Etenkin perheellisten naisten urakehitys on miehiä heikompaa, miesten uraa perhe vain edistää. Nuorten naisten vakinainen työllistyminen on hankalaa.

Naisen euro on noin 83 senttiä eikä pyrkimyksistä huolimatta ero näytä kapenevan. Naisten työurat ovat katkonaisempia, työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin ja palkkojen pienuus johtaa myös huonompaan toimeentuloon eläkeiässä. Epätasa-arvo näkyy myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvassa väkivallassa ja häirinnässä.

Jos tämänhetkinen tilannekuva ei todellisuudessa ole tasa-arvoinen, myöskään tulevaisuus ei lupaa parempaa. Suomen hallitus tekee nyt paniikinomaisia leikkauksia selvittämättä riittävästi niiden seurauksia. Jos hyvin käy, joku kätilö tai muu asiaa paremmin tunteva saa ministerit ymmärtämään päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään. Sukupuolivaikutusten arviointi etukäteen lienee liikaa vaadittu.

Hallituksen työllisyystavoite ei ainakaan naisten kohdalla edisty näillä esityksillä. Kuntien hoito- ja kasvatusaloilla työskentelevät ovat pääsääntöisesti naisia. Näiden alojen työpaikat vähenevät, kun perusopetuksen ja päivähoidon ryhmäkoot kasvavat tai vanhusten hoitajamitoituksia väljennetään. Sanomattakin on selvää, että myös palveluiden laatu heikentyy ja työntekijöiden työtaakka muuttuu kohtuuttomaksi. Päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikeuttaa etenkin naisten mahdollisuuksia työllistyä ja ottaa vastaan tilapäisiäkin työsuhteita. Samalla lasten keskinäinen eriarvoisuus lisääntyy.

Hallitus kaavailee myös aikuiskoulutustuen muuttamista lainaksi: tämä tarkoittaa että varautuminen muuttuviin työmarkkinoihin käy monille aikuisille mahdottomaksi. Aikuiskoulutustuki on ollut nimenomaan naisten käyttämä keino kouluttautua uusiin tehtäviin ja osoittaa joustavuutta työmarkkinoilla.

Muut työelämän heikennykset kirpaisevat myös naisvaltaisia aloja: vuorotteluvapaa on ollut keino jaksaa raskaalla terveydenhuolto- ja hoiva-alalla. Vanhempainvapaakaudelta kertyvän lomaoikeuden kaventaminen rasittaa pienten lasten äitejä. Jos kelpoisuusvaatimuksia kuntien matalapalkkaisissa tehtävissä väljennetään, lisääntyvät vielä huonommin palkatut naisvaltaiset työtehtävät. Jos määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpotetaan, se entisestään heikentää nuorten naisten vakinaista työllistymistä. Näiden lisäksi lomarahaleikkaukset ja sairaspäiväkarenssit kaventavat toimeentuloa, erityisesti lapsiperheiden tilanne vaikeutuu entisestään.

Työelämän aikainen taloudellinen tilanne kertautuu eläkeiässä. Nyt kaavailtu eläkkeensaajan asumistuen poistaminen suistaa laskelmien mukaan 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alle, heistä suurin osa on takuueläkkeellä sinnitteleviä naisia.

Kun samalla lisätään vanhusten kotihoitoa ja hoitajamitoituksella heikennetään hoivan laatua, lisätään läheisten ja vapaaehtoisten hoivavastuita. Edelleen vastuu vanhuksista ja lapsista kaatuu paljolti naisten, vaimojen, äitien, isoäitien ja tytärten. Naisten palkkatyötä hivutetaan nyt kotona palkattomasti tehtäväksi työksi.

Hallituksen suunnittelemat ja esittämät leikkaukset kirpaisevat kohtuuttoman kovasti pienituloisia ja erityisesti naisia. Laskelmien mukaan hallituksen budjettipäätökset kanavoivat miehille noin kolme kertaa enemmän rahaa kuin naisille. Tasa-arvoministeri on aloittamassa tasa-arvo-ohjelman laatimista; ja on syytäkin. Pelkona on, että tasa-arvo-ohjelma jää näpertelyksi, kun samaan aikaan hallitus ottaa suuria harppauksia kohti mennyttä maailmaa.

Tuleeko uskottavuus herrainvaatehtimosta?

:

Vaikka eduskunta on meiltä katsoen kaukana, sen tekemät päätökset tulevat lähelle ihan jokapäiväisessä elämässä. Kunta vastaa pääosin peruspalveluista, mutta niiden taustalla olevat lait säädetään eduskunnassa. Lakeja säätäessään kansanedustaja ottaa kantaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuten miten pitkä voi lapsen koulumatka olla, miten paljon vammaisen on saatava henkilökohtaista apua, kuinka suuria koululuokat voivat olla, miten monta hoitajaa tarvitaan vanhusten asumisen ja elämisen tueksi ja millainen koulutus heillä pitää olla. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin me naiset, äidit ja tyttäret törmäämme arjessamme.

Kansanedustajan luotettavuuteen ja osaavuuteen ei tietenkään sinänsä sukupuoli vaikuta. Monet tasa-arvokysymyksistäkin ovat yhteisiä: perhevapaat sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat niin isiä kuin äitejäkin, tulo- ja terveyserojen kasvu sekä työllisyyskysymykset ovat yhteisiä ongelmia.

Silti näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on vielä selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole hyvistä aikeista huolimatta korjaantuneet. Köyhyys koskettaa vielä muita kovemmin yksinhuoltajaäitien perheitä ja pienellä eläkkeellä eläviä yksinäisiä naisia. Julkisten palveluiden alasajo vaivaa naisia enemmän kuin miehiä, koska esimerkiksi lasten ja iäkkäiden vanhempien hoidosta vastaavat edelleen valtaosin naiset. Hoito- ja hoiva-alojen pienipalkkaiset työntekijät ovat edelleen enimmäkseen naisia. Perheväkivaltaan kuolee liian monta naista vuodessa. Tarvitsemme siksi lisää vahvoja, oikeudentajuisia ihmisiä, naisia, pitämään ääntä tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvointivaltion puolesta.

– – –

Elämme niin sanotusti vaikeita aikoja, ja silloin usein aletaan kaivata ”jämäkkää johtajuutta”. Television asiaohjelmissa istuu vakavailmeisiä herroja harmaissa vaatteissaan, kulmat kurtussa, vastuuta kantaen. Puoluejohtajiksi valitaan jämeriä miehiä, liian rento ja leveästi hymyilevä mieskään ei oikein menesty. Nuori nainen voi olla vaikka kuinka osaava ja tietävä, mutta silti miehet yrittävät naureskella hänen ylitseen. Puoluejohtajista vain yksi on nainen.

Emme kai me oikeasti usko, että uskottavuus tulee herrainvaatehtimoista tai asiaosaaminen kasvaa hartioiden levetessä? Onko matalalla miehenäänellä lausuttu mielipide vakuuttavampi kuin korkean naisäänen lausuma? Onko talousosaaminen tai lakipykälien ymmärrys sukupuolesta kiinni? Emme kai usko, että tarvitaan juuri miehiä tekemään vaikeita päätöksiä?

– – –

Savo-Karjalan alueella äänioikeutetuista naisia on yli puolet, ja naiset ovat vielä miehiä ahkerampia äänestäjiä. Viime eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan alueella ehdokkaista 41 % oli naisia ja äänistä naiset saivat 44 % ja valituista kansanedustajista kolmasosa on naisia.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä tällä hetkellä kansanedustajista kymmenen on miehiä ja viisi naisia. Karjalan puolella jako on tasainen 3-3, mutta Savon puolella ero on 7-2 miesten eduksi.

– – –

Vasemmistoliitto on tasa-arvon puolue, meillä on ollut puolueen johdossa naisia ja miehiä. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa naiset saivat valtaosan äänistä, ja puolueen tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä puolet on naisia.

Kun selailee nykyisen Savo-Karjalan alueen vaalipiirien historiaa löytääkseen vasemmistolaisia naisia, löytää kaksi naisen nimeä, heistä Lauha Männistökin yli 20 vuoden takaa.

Olisiko jo aika valita vasemmistolainen nainen kansanedustajaksi Savo-Karjalasta?

Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia

:

Tänään on lapsen oikeuksien 25-vuotisjuhlapäivä – päivän teemana on tänä vuonna oikeus leikkiin. Onnea lapsenpäivänä, huolettomia leikkejä kaikille lapsille!

Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia, meidän kaikkien päättäjien, vanhempien ja kasvattajien, muuten vain ohikulkevien aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lasten elämä on turvallista ja huoletonta, kaikin puolin hyvää. Lapsilla on erityisesti oikeus leikkiin ja kulttuuriin sekä kasvatukseen ja koulutukseen.

Lasten hyvinvointiin panostaminen on tuonut maailmanlaajuisesti hyviä tuloksia: esimerkiksi lapsikuolleisuus on vähentynyt. Mutta tänäkään päivänä lasten oikeudet eivät toteudu tarpeeksi hyvin. Lapsityö, lapsikauppa, orjuus, väkivalta ja sodat sekä nälänhätä ja puute ovat jossain kaukana näköpiiristämme. Silti lähemmin tarkastellessa länsimaat ja meidän päättäjämme toimillaan ylläpitävät maailmanlaajuista eriarvoisuutta. Vaikka suoranaisista siirtomaa-ajoista on päästy, maailmankaupan epätasa-arvo, luonnonvarojen riisto ja ympäristön tuhoaminen siellä, missä normit ovat väljempiä, jatkuvat edelleen.

Yltäkylläisessä Suomessakaan kaikki eivät voi yhtä hyvin. Vaikka suurin osa lapsista voi meillä paremmin kuin koskaan, osa voi entistä huonommin. Eriarvoistuminen näkyy lasten ja nuorten mielenterveydessä ja terveydessä yleensä, kotioloissa ja suhteessa vanhempiin, väkivallan ja kiusaamisen kokemuksissa sekä taloudellisessa turvallisuudessa.

Lasten hyvinvointia uhkaa nyt kuntien ja valtion tiukkeneva talous. Vaikka lapsiköyhyys välillä saatiin vähenemään, nyt tehtyjen leikkauspäätösten vuoksi yhä useammat perheet ovat vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle ja jäädä ilman riittäviä peruspalveluita. Onkohan lapsen etu otettu huomioon näitä päätöksiä tehtäessä, kuten sopimus päättäjiä velvoittaa? Kuntien peruspalveluista suuri osa tukee juuri lapsiperheitä; niiden leikkaukset purevat ikävimmin kaikkein heikoimmissa oloissa eläviin. Päiväkotien, koulujen, lastensuojelun, neuvoloiden ja nuorisotoimen, kulttuuritoimen sekä kirjastojen ja taidekoulujen toiminta on parasta työtä lasten ja perheiden puolesta.

Suomi on saanut moitteita YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvovalta komitealta muun muassa siitä, etteivät kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tai vammaisten lasten oikeudet tasavertaiseen koulunkäyntiin toteudu, siitä ettei lasten mielipidettä edelleenkään kuulla riittävästi sekä siitä, ettei lapsen oikeuksien sopimusta tunneta riittävän hyvin. Levitä siis tietoa lapsen oikeudesta niin päätöksentekijöille, lasten kanssa toimiville kuin lapsille itselleenkin!

Karua kertomaa lapsiperheiden tilasta löytyy esimerkiksi tästä Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta 2014: Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa.
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=479644&name=DLFE-29907.pdf